< Etusivulle

Musiikin teoriaa seuratanssijoille

Sivustolle on pyritty kokoamaan teoriatietoa musiikista siltä osin kun se on seuratanssijalle tarpeen. Sivustolla on käsitelty musiikin ilmiöitä lähinnä tanssimusiikin näkökulmasta.

Musiikin teoria -sivua voi lukea järjestelmällisesti tai itseä kiinnostavat kohdat silmäillen, mutta jotta teorian yhteys käytäntöön, eli musiikkin mukaan tanssimiseen, hahmottuisivat, tähän sivuun tutustumisen lähtökohtana on suositeltavaa käyttää "Mitä tanssijan olisi hyvä ymmärtää musiikista" -sivun eri kohdista tälle sivulle viittaavia linkkejä.

Lyhenteet:
Tans.: Tanssijoiden käyttämä termi/käsite/ilmaisu
Mus.: Musiikkitermi, muusikoiden käyttämä termi/käsite/ilmaisu

Linkkipainikkeet:

Linkki lisätietoon sivulla Musiikin teoriaa
Linkki lisätietoon sivulla Rytmi
Linkki lisätietoon aiheesta Extra-sivulla (musiikin teoriasta enemmän kiinnostuneille)
Pääset takaisin edelliseen kohtaan esim. selaimen "Taaksepäin" -painikkeella

Havainnollistava kuva aiheesta
Ääninäyte (Käytä kannettavalla tietokoneella erillistä kaiutinta tai kuuloketta)
Kuvat ja ääninäytteet aukeavat erilliseen välilehteen tai selainikkunaan

Musiikin teoriaa -sivun sisältö:

• Musiikin teoriaa tanssijalle
  • 1) Rytmin yksiköt ja kappaleen muotorakenne
    • 1.1 Rytmin yksiköt
    • 1.2 Kappaleen muotorakenne
  • 2) Tulkinnallinen aines
    • 2.1 Ohjaava aines
• 2.1.1 Perusrytmikerros
• 2.1.2 Luonteenomainen aines
• 2.2 Inspiroiva aines
• Extraa

1) Rytmin yksiköt ja kappaleen muotorakenne

• 1.1 Rytmin yksiköt
  • Isku
  • Tahti
  • Tahtipari
  • Fraasi
  • Kappaleen osat
• 1.2 Kappaleen muotorakenne
  • Säkeistöjen ja kertosäkeiden tyypillisimmät pituudet
  • Kappaleen muotorakenteen kirjaaminen

1.1 Rytmin yksiköt

• Tanssimusiikki koostuu säännöllisenä toistuvista jaksoista, joista kukin edelleen jakaantuu pienempiin jaksoihin:
  Kappale koostuu osista, osat koostuvat fraaseista, fraasit tahtipareista, tahtiparit tahdeista ja tahdit iskuista
  
  
  • Rytmin tasot:
    • Iskut
    • Iskuparit (vain tasajakoisessa musiikissa)
    • Tahdit
    • Tahtiparit
    • Fraasit
    • Osat (Säkeistöt, kertosäkeet, jne.)
      
      
      • Isku on rytmin pienin yksikkö, rytmin perusyksikkö
      • Iskuparit muodostuvat 2 iskusta
      • Tahdit muodostuvat 2-4 iskusta
      • Tahtiparit muodostuvat 2 tahdista
      • Fraasit muodostuvat 2-4 tahdista
      • Säkeistöt/kertosäkeet muodostuvat 8, 12 tai 16 tahdista
        
        
  • Esimerkkikuvia musiikin rytmitasojen hierarkisesta rakenteesta:
    • Nelijakoinen kappale, 8 tahdin pituinen A/B-osa
    • Kolmijakoinen kappale, 8 tahdin pituinen A/B-osa

Isku

• Isku on musiikin rytmitasojen pienin yksikkö, perussykkeen yksikkö
• Musiikin perussykkeelle osuvia iskuja kutsutaan tanssijoiden keskuudessa musiikin iskuiksi tai perusiskuiksi
  • Tällä sivustolla kappaleen perussykkeelle osuvia iskuja nimitetään perusiskuiksi
• Ks. myös kohta Perussyke ja Perusisku ja erillinen Rytmi-sivu

Iskupari

• Iskupari on perusrytmin yksikkö tasajakoisessa musiikissa
• Iskuparit muodostuvat 2 iskusta
• Ks. myös Perusrytmi Iskupari ja erillinen Rytmi-sivu

Tahti

• Kappaleen iskut rytmittyvät musiikissa säännönmukaisiksi ryhmiksi, tahdeiksi
• Tahti on perusrytmin yksikkö
• Tahti muodostuu 2-4 perusiskusta
• Nuottikirjoituksessa tahdit erotetaan toisistaan pystyviivalla [kuva]
• Ks. Perusrytmi, Tahti ja Tahtilaji

Tahtipari

• Kahden tahdin mittainen jakso
• Ks. Tahtpari

Fraasi, säe

• Tällä sivustolla käsite fraasi on jaettu kahteen osaan, "melodiseen fraasiin" ja "rytmiseen fraasiin". Lue lisää: Fraasi
• Rytmisten fraasien pituus on usein 2 tai 4 tahtia, hitaissa kappaleissa joskus vain yhden tahdin
• Samasta kappaleesta voidaan hahmottaa myös sisäkkäisiä rytmisiä fraaseja, esim. 4 tahdin mittaisia fraaseja, jotka muodostuvat kahdesta 2 tahdin mittaisesta fraasista
• Lue lisää: Fraasi

Kappaleen osat

• Kappale koostuu yhdestä tai useammasta melodialtaan ja sointukierroltaan erilaisesta kappaleen osasta.
• Tanssijat kutsuvat kappaleen osia fraaseiksi. Musiikin terminologiassa fraasi on kuitenkin vakiintunut tarkoittamaan huomattavasti lyhyempiä musiikin jaksoja.
• Kappaleen osia ovat intro, säkeistö (A-osa), kertosäe (B-osa), instrumentaaliosa, väliosa (C-osa), välisoitto ja loppusoitto

• Intro, alkusoitto
  • Pituus ei ole sidoksissa säkeen tai kertosäkeen pituuten
    
    
• Säkeistö, A-osa
  • Muita nimityksiä: verse,"kertova osa", "kysymys-osa"
  • Säkeistössä on yleensä parillinen määrä tahteja (ja tahtipareja), tanssimusiikissa useimmiten 8, 12 tai 16 tahtia
    • Toisinaan 16 tahdin säkeistöön sisältyy kaksi keskenään liki samanlaista 8 tahdin mittaista jaksoa
  • Kaikissa A-osissa on keskenään saman kaltainen melodia, sointukierto ja rakenne
    • Myös tulkinnallisesti merkittävät kohdat toistuvat siis yleensä samanlaisina jokaisessa kappaleen A-osassa
  • A-osa toistuu tanssimusiikissa yleensä useamman kerran
    
    
• Kertosäe, B-osa
  • Muita nimityksiä: chorus, "vastaus-osa" (refrain)
  • Yleensä menevämpi osa, osa, joka jää kappaleesta mieleen
  • Kertosäkeessä on yleensä parillinen määrä tahteja (ja tahtipareja), tanssimusiikissa useimmiten 8, 12 tai 16 tahtia
  • Kaikissa kappaleen kertosäkeissä on keskenään saman kaltainen melodia, sointukierto ja rakenne
    • Myös tulkinnallisesti merkittävät kohdat toistuvat siis yleensä samanlaisina jokaisessa kappaleen B-osassa
  • Kappale voi alkaa myös kertosäkeellä
    
    
• Instrumentaaliosuus, eli soitinsoolo-osuus
  • Noudattelee A- tai B-osan rakennetta ja soinnutuksia
    
    
• Väliosa, C-osa, bridge
• Väliosaa ei ole kaikissa kappaleissa
• Eri melodiapohja kuin säkeessä tai kertosäkeessä
• Pituus usein saman mittainen tai puolet säkeestä tai kertosäkeestä
  
  
• Välisoitto, interlude
  • Intron kaltainen välisoitto
  • Pituus ei ole sidoksissa A- ja B-osien pituuteen ja saattaa joskus rikkoa tahtirakenteenkin
    • Tanssijan näkökulmasta "sekoittaa" kappaleen säänönmukaisen rakenteen, jos on eri mittainen kuin A- tai B-osa
      • Esimerkkibiisejä:
        • Luona vanhan veräjän - Eila Pienimäki
        • Huuliltani hunajaa - Finlanders
          
          
• Loppusoitto, coda
  • Monissa kappaleissa ja sovituksissa ei ole erillistä loppusoittoa, vaan usein viimeistä osaa vain jatketaan hieman pidemmäksi
    
    
    

  Säkeistöjen ja kertosäkeiden tyypillisimpiä pituuksia

  • Nelijakoisessa tanssimusiikissa tyypillisimmät säkeistöjen ja kertosäkeiden pituudet ovat 8, 12 ja 16 tahtia
    
    
    • 8 tahtia (= 4 "kasia")
      • Swing-kaava:
        • Säkeistöt 8 tahdin mittaisia
        • Kappaleen rakenne AABA
          
          
    • 12 tahtia
      • Biisiesimerkkejä:
        • Rock Around the Clock - The Comets
        • Shake, Rattle and Roll - The Comets
        • Tyttö tuollainen - Mamba
        • Kouluun, kouluun - Finlanders
        • Stuck on You - Elvis
      • Blues-kaava:
        • Säkeistöt 12 tahdin mittaisia
        • Toistetaan pelkkää A-osaa (+ soolo)
        • Kappaleen soinnuissa blues-kierto
          
          
    • 16 tahtia
      • Esimerkkejä:
        • Niin paljon tyttöjä - Taikakuu
        • Keltapaviljonki - Solistiyhtye Suomi
        • Ramona - Noiser
        • Kuolleet lehdet/Autumn leaves
        • Rock Around the Clock - The Comets
          
          
    • Yhdistelmiä
      • 8 ja 12 tahtia:
        • Cho choo ch'boogie
        • Rautatie jonnekin vie pois - Finlanders
      • 8 ja 16 tahtia
        • Tien kuningas/King Of The Road
          
          
  • Valssi, humppa, jenkka ja polkka
    • 8 tai 16 tahtia
      
      
  • Kappaleessa saattaa olla välisoittoja, jotka saattavat olla eri mittaisia kuin A- ja B-osa
    • Ks. "tikutus"-esimerkit

1.2 Kappaleen muotorakenne

• Kappaleen muotorakenteella tarkoitetaan kappaleen osien järjestystä
  • Esim: "intro, A, B, B" tai "intro, A, A, B, A"

Kappaleen muotorakenteen kirjaaminen

• Tehdään kappaleen osista rakennekartta. Kutsutaan esim. "tikuttamiseksi".
  • Kappaleen rakenteen ja kiinnostavien yksityiskohtien kirjaaminen paperille esim. koreografiaa tai musiikin rakenteiden opettelua varten
• Melodiakerroksen kuuntelu auttaa kappaleen rakenteen hahmottamisessa
  
• Jokainen voi kehittää "tikutukseen" omat tapansa. Tässä joitain vinkkejä:
  • 1. kuuntelu
    • Hahmota kappaleen perussyke, perusrtymi ja tahtilaji kuuntelemalla kappaletta hetken aikaa
  • 2. kuuntelu
  • Pystyviiva esim. jokaiselle tahdille
    • Aloita jo introsta
  • (Fraasien väliin pieni väli)
  • Breikkien kohdalle erilainen merkki
  • Kun uusi kappaleen osa alkaa, aloita uusi rivi
  • 3. kuuntelu
    • Tarkistus
    • Säkeistojen, kertosäkeiden ja väliosien merkitseminen
    • Intron, välisoiton ja loppusoiton merkitseminen
  • 4. kuuntelu
  • Omia lisämerkintöjä tarpeen mukaan, esim:
    • Instrumentaaliosuus
    • Breikkien tarkennukset
    • Fillit , ym.
    • Dynamiikan vaihtelut
    • jne.
      
      
  • Tikutusesimerkkejä (kuvat tulossa...):
    
    
    • Tien kuningas - Four Cats
      • Nelijakoinen
      • Intro, A, A, B, A, A
        • Neljän tahdin intro
        • A-osat 16 tahtia
        • B-osa 8 tahtia
        • Joka 7. ja 8. tahti breikki
          
          
    • Luona vanhan veräjän - Eila Pienimäki
      • Nelijakoinen
      • Intro, A, C, B, välisoitto, A, C, B
        • 6 tahdin intro ja välisoitto
        • A- ja B-osat 16 tahtia
        • Väliosa (C) 8 tahtia
          
          
    • Huuliltani hunajaa - Finlanders
      • Nelijakoinen
      • Intro, A, B, välisoitto, A, B, B
        • Intro ja välisoitto 6 tahtia
        • A-osat 16 tahtia, breikkejä ja fillejä
        • B-osat 16 tahtia, fillejä

2) Tulkinnallinen aines

Tanssissa ilmennettävä musiikin aines - tulkinnallinen aines - on tällä sivustolla ryhmitelty tanssijaa ohjaavaan ja inspiroivaan ainekseen ja ohjaava aines edelleen perusrytmiainekseen ja luonteenomaiseen ainekseen

• 2.1 Ohjaava aines
  • 2.1.1 Perusrytmikerros
  • 2.1.2 Luonteenomainen aines
• 2.2 Inspiroiva aines

2.1 Ohjaava aines

2.1.1 Perusrytmikerros

• Perussyke
  • Perusisku
    • Tempo
• Perusrytmi
  • Tasajakoinen/kolmijakoinen
  • Tahtilaji
    • Tahti
• Tahtipari
• Fraasi eli säe
  • Kohotahti
• Kappaleen osat
  • Intro, säkeistö, kertosäe, väliosa, välisoitto, loppusoitto

Perussyke

• Syke: tasaisin väliajoin toistuva tapahtuma, kuten esim. sydämen lyönnit tai metronomin tikitys
• Kappaleen perussyke on se tasainen pulssi, jonka mukaan tekee mieli naputtaa tai "hytkyä" musiikkia kuunnellessa
• Perussykkeen yksikkö on isku eli perusisku
• Perussyke muodostaa rytmisen hierarkian alimman tason, jonka varaan muut rytmiset tasot rakentuvat
• Musiikin tempo lasketaan kappaleen perussykkeestä

  Perusisku

  • Isku on musiikin rytmitasojen pienin yksikkö, perussykkeen yksikkö
  • Musiikin perussykkeelle osuvia iskuja kutsutaan tanssijoiden keskuudessa musiikin iskuiksi tai perusiskuiksi, musiikin teoriassa niitä sanotaan perussykkeelle osuviksi tahdinosiksi
• Tällä sivustolla kappaleen perussykkeelle osuvia iskuja nimitetään perusiskuiksi
  • Klassisen musiikin teoriassa iskulla voidaan tarkoittaa vain tahdin painollisia iskuja
  • Nuotti ei ole sama kuin isku. Nuotteja, ääniä, voi olla myös perusiskujen välissä. Ks. Kahdeksasosat eli "väli-iskut".
• Ks. erillinen Rytmi-sivu

  Tempo

• Kappaleen esitysnopeus, kappaleen perussykkeen tiheys
• Tempo voidaan laskea tahteja minuutissa (tans.) tai iskuja minuutissa, bpm (mus.)
  • Ks. tempon laskeminen
• Kuulijasta ja kappaleen temposta ja esitystavasta riippuen musiikin perussykkeeksi, perusiskujen paikaksi, voi mieltää myös puolta hitaamman tai kaksi kertaa nopeamman sykkeen
  • Esim.
    • Finlanders - Oikeesti, 68 bpm, voi hahmottaa myös 136 bpm tempoiseksi
    • Paula Koivuniemi - Siivet, 80 bpm/160 bpm
    • Seitsemän Seinähullua - Seittemän seinähullua, 266 bpm/133 bpm

Perusrytmi

• Perusrytmi on rytminen kaava, jonka pohjalle kappale rakentuu
  • Musiikin perusiskut eivät ole keskenään saman arvoisia, vaan iskut ovat painollisia, osapainollisia tai painottomia
  • Musiikin perusrytmi syntyy painollisten, osapainollisten ja painottomien iskujen vaihtelusta muodostuneista samankaltaisena toistuvista rytmikuvioista
• Tanssimusiikissa löytyy kahta erilaista perusrytmiä, tasajakoinen ja kolmijakoinen
  • Tasajakoinen voidaan laskea: "YKSI, kaksi, YKSI, kaksi"
  • Tasajakoinen musiikki voi olla kaksi- tai nelijakoista
    • Kaksijakoiset
      • 1. isku painollinen, 2. isku painoton
      • Esim. humppa ja samba
    • Nelijakoiset
      • 1. isku painollinen, 3. isku osapainollinen, 2. ja 4. isku painottomat
      • Esim. foksi ja cha cha
  • Kolmijakoiset
    • 1. isku painollinen, 2. ja 3. isku painoton
    • Esim. valssit
• Perusrytmin yksikkö on tahti
  • Kappaleen perusrytmi ja tahtilaji ovat periaatteessa sama asia
• Tanssimusiikissa kappaleen perusrytmi säilyy yleensä samanlaisena kappaleen alusta loppuun asti
• Perusrytmistä voidaan käyttää myös ilmaisua metri tai metrinen rakenne
• Luonteenomaiset rytmiainekset eivät sisälly perusrytmiin
  • Erilaiset luonteenomaiset rytmiainekset saavat saman perusrytmiset kappaleet kuulostamaan eri musiikkilajeihin kuuluvilta
• Ks. erillinen Rytmi-sivu

  Iskupari

  • Tasajakoisen perusrytmin yksikkö
  • Iskuparin ensimmäinen isku on vahva ja toinen heikko
  • Ks. myös erillinen Rytmi-sivu

  
  Tahtilaji

  • Tahtilajilla tarkoitetaan, minkä mittaisiin tahteihin säveltäjä/sovittaja on nuotteihin merkinnyt ja tahtilaji viittaa myös kokemukseen siitä, minkä mittaisiin jaksoihin musiikki on jaettu; kuinka moneen musiikissa "lasketaan", esim. kahteen, kolmeen tai neljään
    • Kokemus perustuu perussykkeen vahvojen ja heikkojen iskujen vaihteluun.
    • Musiikin perusrytmi ja tahtilaji ovat periaatteessa sama asia
  • Tanssimusiikissa käytetään kolmea tahtilajiatyyppiä:
    kaksijakoinen, nelijakoinen ja kolmijakoinen. Ks. Perusrytmi
  • Ks. Extrasta lisätietoa tahtilajista ja tahtilajimerkinästä
  • Jotkut kappaleet kappaleen voi mieltää sekä kaksi- että nelijakoiseksi:
    • "YK-si-KAK-si" tai "Y-ka-KO-ne"
      • Sama tasajakoinen kappale on voitu myös kirjoittaa eri tahtilajiin (2/4, 4/4, 2/2), mutta se saatetaan silti soittaa samalla tavalla
        
        

  Tahti

  • Tahti on perusrytmin ja tahtilajin yksikkö
  • Suomalaisessa tanssimusiikissa tahdin ensimmäinen isku on aina jollain tavalla painotettu
    • Tahdin ensimmäistä iskua sanotaan ykköseksi (tans.)
  • Nuottikirjoituksessa tahdit erotetaan toisistaan pystyviivalla
  • Tahdin sisällä on muitakin "ääniä" kuin perussykkeelle osuvat perusiskut. Niitä voidaan kutsua kansanomaisesti "väli-iskuiksi". "Väli-iskut" eivät pidennä tahdin ajallista pituutta eikä niitä lasketa iskuiksi.
  • Ks. Perusrytmi ja Tahtilaji

Tahtipari

• Kahden tahdin mittainen jakso
• Nelijakoisessa musiikissa tanssijat kutsuvat tätä 8 iskun mittaista kokonaisuutta usein nimellä "kasi"
  • "Kasiksi" voidaan kutsua myös nelijakoisen musiikin tahtiparin viimeistä iskua
  • Tahtiparin viidettä, eli toisen tahdin ensimmäistä iskua, nimitetään joskus "vitoseksi"
• Tahtiparien parillisuus alkaa aina fraasin alusta
• Usein melodia sitoo tahtiparin yhteen
  • Esim. melodian (laulettu tai soitettu) jakso - alkaa tahtiparin ensimmäisellä osalla jatkuu tahdinvaihdoksen yli ja päättyy toisella.
    • Kohotahtisissa kappaleissa melodia alkaa ennen tahtiparin alkua

Fraasi eli säe

• Alunperin fraasilla on musiikissa tarkoitettu jaksoa, jonka laulaja voi laulaa yhdellä hengityksellä, mutta nykyään termin fraasin merkitys on musiikissa joustavampi. Yleisesti fraasin katsotaan kuitenkin alkavan, kun melodia alkaa
  • Tanssiaskeleet rytmitetään suhteessa kappaleen perusrytmiin, tahteihin ja/tai tahtipareihin. Melodia ei kuitenkaan aina ala tahdin alusta.Tästä syystä tällä sivustolla käsite fraasi on jaettu kahteen osaan, "melodiseen fraasiin" ja "rytmiseen fraasiin".
    
    
• Melodinen fraasi
  • Melodinen fraasi alkaa kun melodia alkaa.
  • Melodinen fraasi voi alkaa jo ennen rytmisen fraasin ensimmäistä iskua, eli melodinen fraasi ei välttämättä ala ja lopu tahdin vaihdosten kohdalla. Ks. kohotahti
• Melodinen fraasi voi olla, kappaleesta ja tarkastelijasta riippuen, 1-5 tahdin mittainen jakso
  
  
• Rytminen fraasi (tans.)
  • Rytminen fraasi alkaa tahdin ensimmäisellä iskulla
  • Rytmiset fraasit kestävät yleensä 2 tai 4 tahtia, hitaissa kappaleissa joskus vain yhden tahdin
  • Melodinen fraasi sitoo "rytmisen fraasin" yhdeksi kokonaisuudeksi
  • Melodinen fraasi voi alkaa jo ennen "rytmisen fraasin" ensimmäistä iskua, eli rytmisen ja melodisen fraasin vaihdoskohdat eivät välttämättä ole täsmälleen samassa kohdassa. Ks. kohotahti[M]
  • Samasta kappaleesta voidaan hahmottaa myös sisäkkäisiä "rytmisiä fraaseja", esim. 4 tahdin mittaisia fraaseja, jotka muodostuvat kahdesta 2 tahdin mittaisesta fraasista
    
    
• "Tanssijan fraasi" (tans.)
  • Tanssijat tarkoittavat fraasilla yleensä kappaleen osaa, eli useimmiten 8, 12 tai 16 tahdin mittaista kappaleen jaksoa. Termin käyttö tässä merkityksessä ei vastaa musiikin käsitteistöä.
    • Tanssijoiden käyttöön kaivattaisiinkin osaa käyttökelpoisempaa yleisnimeä kappaleen osille, koska nyt tanssijoilla samassa merkityksessä käytössä oleva termi "fraasi" saattaa aiheuttaa hämmennystä, sillä termille on vakiintunut musiikissa, ja myös joissain tanssin genreissä, eri merkityksiä.
      • Liikefraasi
        • Termiä liikefraasi käytetään joissain tanssin genreissä, ei kuitenkaan paritanssissa. Liikefraasilla tarkoitetaan tanssillista kokonaisuutta, joka koostuu liikkeistä, jotka yhdessä muodostavat itsenäisen liikeajatuksen. Paritanssissa liikefraasiksi voisi kutsua yhtä kuviota.

Kohotahti

• Kohotahdilla tarkoitetaan sitä, että melodia alkaa ennen tahdin ensimmäistä iskua
  • Tarkalleenottaen kohotahdilla tarkoitetaan sitä, että melodinen fraasi alkaa ennen rytmisen fraasin ensimmäistä iskua
• Tahdin (=rytmisen fraasin ensimmäisen tahdin) ensimmäisen iskun voi tunnistaa esim. melodian (laulajan tai melodiasoittimen) painotuksesta tai kappaleen perusrytmin hahmottamisen pohjalta
  • Esimerkkejä laulajan painotuksesta: "Hopeinen KUU luo" , "Rytmi boleron kun KAI-kuu taas"

Kappaleen osat

• Kappaleen osia ovat intro, säkeistö, kertosäe, instrumentaaliosa, väliosa, välisoitto ja loppusoitto
• Ks. Kappaleen osat

Musiikin rytminen hierarkia:

• Perussyketaso (yksikkö: isku)
• Perusrytmitaso (yksikkö: iskupari) (vain tasajakoisessa musiikissa)
• Perusrytmitaso, tahtilaji (yksikkö: tahti)
• Tahtiparit
• Säkeet eli fraasit
• Säkeistöt/kertosäkeet
  
  
  • Isku on rytmin pienin yksikkö
  • Tahdit muodostuvat 2-4 iskusta
  • Tahtiparit muodostuvat kahdesta tahdista
  • Säkeet eli fraasit muodostuvat 1-4 tahdista
  • Säkeistöt ja kertosäkeet muodostuvat 8, 12 tai 16 tahdista

   

2.1.2 Luonteenomainen aines

• Tähän osioon on koottu rytmielementtejä, kompin elementtejä, jotka erottavat saman tahtilajin tanssimusiikit eri musiikin lajeiksi eli tanssirytmeiksi (mus.), mm:
  • Perusiskujen luonteenomaiset korostukset
  • Luonteenomaiset bassorytmit
  • Kahdeksasosat (mus.) eli "väli-iskut" (tans.)
  • Muut luonteenomaiset soittimet ja rytmitykset

Perusiskujen luonteenomaiset korostukset

• Perusrytmistä poikkeavat iskujen korostukset eli perusiskujen kullekin tanssimusiikin lajille tyypilliset korostukset
  • Musiikin terminologiassa käsitteitä painollinen ja korostettu isku käytetään useimmiten toistensa synonyymeinä. Tällä sivustolla termillä painollinen isku tarkoitetaan perusrytmin painollisia iskuja ja termillä korostettu isku lajinomaiseen rytmiin kuuluvia iskujen korostuksia.
    
    
• Painollisten iskujen korostus
  • Nelijakoisessa musiikissa: korostetaan tahdin parittomia iskuja
  • "Saksalainen" malli
  • Pohjautuu marssimusiikkiin
  • Esim. humppa
• Back beat, takapotku
  • Korostetaan tahdin parillisia eli painottomia iskuja
  • "Ameriikan" malli
  • Swengaavampi kuin tahdin painollisten iskujen korostus
  • Esim. rock'n'roll, swing, "jive"
  • Perusrytmin painolliset iskut painotetaan eri instrumenteilla kuin back beat
    • Back beat korostetaan yleensä virvelillä, perusrytmin painollisia iskuja painotetaan muilla instrumenteilla ja esim. melodialla
  • "Pikkubackbeatilla" kolmimuunteisesti soitettujen "väli-iskujen" korostusta esim. pelleillä + komppikitaralla ja/tai pianolla
• Kolmivaihtoinen
  • Korostetaan komijakoisen musiikin kolmatta iskua
    • Esim. masurkka

• Kullakin musiikkilajilla on lajille luonteenomaisia bassorytmityksiä
• Suomalaisessa tanssimusiikissa basso soittaa yleensä aina ainakin tahdin ensimmäiselle iskulle
• Tavallisimmat bassorytmit 4/4 tahtilajin tanssimusiikissa:
  • Vaihtobasso
    • Basso soittaa tahdin ensimmäiselle ja kolmannelle iskulle (tans.) eli tahdinosalle (mus.)
    • Mus: "Basso soittaa kahteen" tai basso soittaa puolinuotteja
    • Finlanders - Soittajan sydän, vaihtobasso, 210 bpm
  • Walking bass
    • "Basso soittaa neljään" (mus.), eli tahdin kaikille neljälle iskulle
    • Katri Helena - Kun kellohame heilahtaa, pääosin nelosbasso, 209 bpm
• Beat-basso
  • "Bum - tsiBum"
• Bassorytmi saattaa vaihdella kappaleen sisällä
  • Esim. eri bassokuvio A- ja B-osissa
  • Basisti saattaa myös improvisoida
• Bassokitara (tai kontrabasso) ja bassorumpu soittaa yleensä keskenään samaa bassokuviota
• (Vaihtobasso luo leppoisan tunnelman ja hitaamman tempon tunnun, nelosbasso menevän tunnelman ja nopeamman tempon tunnun. Esim:
  • Finlanders - Soittajan sydän, vaihtobasso, 210 bpm
  • Katri Helena - Kun kellohame heilahtaa, pääosin nelosbasso, 209 bpm)

Kahdeksasosat eli "väli-iskut"

• "Väli-iskuilla" (tans.) eli "kahdeksasosilla" (mus.) (off beat (mus.)) tarkoitetaan perusiskujen väleihin soitettavia ääniä: perusisku jaetaan kahteen, kolmeen tai joskus jopa neljään osaan
  • Iskun osat eli "väli-iskut" eivät pidennä tahdin pituutta, vaan äänet jakavat pääiskun useampaan osaan. Kappaleen perussyke säilyy tasaisena ja tahti pysyy ajallisesti saman mittaisena perusiskujen väleissä soitettavista "väli-iskuista" huolimatta.

Kahdeksasosien eli "väli-iskujen" rytmitys

• Suora rytmitys
  • Soittaja soittaa perusiskujen lisäksi täsmälleen kahden pääiskun väliin
  • "YK-si-KAK-si-KOL-me-NEL-jä"
    • Musiikkityylejä: Beat, suora rock, beguine, bolero, cha cha...
      
      
• Trioli
  • Perusiskut on jaettu kolmeen yhtä pitkään osaan, eli perusiskujen välissä on kaksi "väli-iskua"
  • "YK-si-ja-KAK-si-ja-KOL-me-ja-NEL-jä-ja"
    • Musiikkityylejä: Triolifoksi
      • "Hopeinen kuu" kaaviona:
        
        
• Swingfraseeraus eli kolmimuunteinen rytmitys
  • "Väli-isku" soitetaan perusiskujen puolen välin jälkeen. Teoriassa suhteessa 2/3, käytännössä jonnekin 1/2 ja 3/4 väliin
    • Suora vs. kolmimuunteinen:
    • "YK---si-KAK---si-KOL---me-NEL---jä", "tikkitakki" tai "dinkadanka":
  • Kolmimuunteisuutta voidaan ajatella triolirytmityksen kautta: triolirytmin ensimmäine "väli-isku" jätentään soittamatta:
  • Jokaisen perusiskun väliin ei välttämättä tule "väli-iskua":
    • "YKS------KAK---si-KOL------NEL---jä",
    • "Käs-säätsä" tai "duu-appa":
  • Muita nimityksiä kolmimuunteisuudelle: suffle, suffle-fraseeraus, swing-fraseeraus, swing-artikulaatio, triolifraseeraus...
  • Musiikkityylejä: Foksi, swing, rock'n'roll
  • Esimerkkikappaleita:
    • Liisa - Four Cats

Korostetut kahdeksasosat eli "väli-iskut"

• Tanssissa "väli-iskujen" rytmitys vaikuttaa askelrytmitykseen vain sellaisissa tanssilajeissa, joissa askelletaan muillekin kuin pääiskuille (chassé/triplestep/täp). Tällaisia tansseja ovat esim. jive, boogie woogie, lindy hop ja cha cha. Näitä lajeja tanssitaan musiikkeihin, joissa (joko jotkut tai kaikki) "väli-iskut" ovat korostettuja.
  
  
• Korostetut suorat "väli-iskut" (tans.)
  • Tanssimusiikin lajeja esim.: cha cha, suora rock...
  • Tanssilajeja, joissa huomioidaan "väli-iskujen" suora rytmitys: cha cha, wcs...
    
    
• Korostettu kolmimuunteisuus (tans.)
  • Soitetaan peltien lisäksi esim. komppikitaralla, pianolla, virvelillä tai bassolla
    • "Pikkubackbeat": Walking bass + kolmimuunteisuus soitetaan bassolla
  • Houkuttelee askeltamaan triple stepiä/chasséta
  • Tanssimusiikin lajeja esim.: "jive", 50's rock'n'roll, swing...
  • Tanssilajeja, joissa huomioidaan väli-iskun kolmimuunteinen ajoitus: jive, boogie woogie, lindy hop, wcs...
    

 

Muut luonteenomaiset soittimet ja rytmitykset

• Eri tanssimusiikin lajien luonteenomaiset soittotavat ja soittimet on esitelty sivulla "Tanssimusiikin lajien luonteenomaiset piirteet"

2.2 Inspiroiva aines

Musiikin inspiroivana aineksena tanssija voi käyttää ohjaavan aineksen lisäksi mm. seuraavia musiikin elementtejä: rytmiikan vaihtelut, melodia, harmonia ja esittäjän tulkinta

Breikit

• Breikillä tarkoitetaan soitinten (usein rytmisoitinten) muusta kappaleesta poikkeavaa soittotapaa: rytmisoittimet pitävät esim. tauon tai tekevät erillisen rytmikuvion
  • Osa soittimista saattaa jatkaa perussoittotapaa
  • Kappaleen perussyke ja perusrytmi ei breikkien aikana katoa tai muutu, vaikka kaikki soittimet vaikenisivat
• Breikkien paikat ja tyyli ovat yleensä ennakoitavissa
  • Tanssimusiikissa käytetään paljon vakiintuneita malleja musiikin rakenteelle ja breikkien paikoille
    • Breikki osuu usein säkeistön tai kertosäkeen viimeiselle kahdelle tahdille. Joissain kappaleissa breikki voi kuitenkin olla säkeistön/kertosäkeen alussa ja joskus breikki voi olla myös keskelläkin säkeistöä.
  • Breikin paikka toistuu useimmiten samanlaisena biisin jokaisessa säkeistössä tai kertosäkeessä
• Breikkien ennakoitavuutta voi opetella "tikuttamalla" kappaleita ja merkkaamalla breikit
• Saman kappaleen breikit voivat olla erilaisia eri yhtyeiden sovituksissa
• Esimerkkikappaleita:
  • 2 tahdin breikki jokaisen 8 tahdin jakson lopussa:
    • Tyttö tuollainen - Mamba
    • Lapsenvahtirock - Eero ja Jussi Raittinen
    • Tien kuningas/King of the road
    • All Shook Up
    • Tutti Frutti
    • Blue Suede Shoes
    • Jailhouse Rock
  • 2 tahdin breikki A-osien lopussa:
    • Sä oot historiaa - Mamba
    • King Creole - Arja Havakka
  • Breikkejä A/B-osien alussa:
    • Be Bob A Lula - Gene Vincent
    • Jailhouse Rock - Elvis
  • Muunlaisia breikkejä:
    • Ikkunaprinssi/prinsessa
    • Huuliltani hunajaa - Finlanders

Filli

• Lyhyt riffi- tai soolopätkä, jolla koristellaan esim. lauluosuuksien väliin tai säkeistöjen loppuun jäävää "tyhjää" tilaa, melodian taukoa
  • Pirjo Kämppi - Tuuli tuo, tuuli vie:
    "Tuuli tuo, tuuli vie, vanhan muiston (saksofonifilli)..."
  • Finlanders - Huuliltani hunajaa:
    "Maista kulta makeaa, huuliltani hunajaa (saksofonifilli)..."

Riffi

• Esim. kitaralla, bassokitaralla tai kosketinsoittimilla soitettu toistuva rytmi- tai sointukuvio joka soi kappaleen taustalla
• Riffi voi myös korvata alku-, väli- tai loppusoiton
• Esim. kappaleessa "Kuin Havajilla" sekä alkusoittona että taustalla saksofoniriffi

Tempon vaihdokset

• Tempon selvä hidastaminen on yleistä valssikappaleiden viimeisillä tahdeilla
• Tempon nostamista kappaleen aikana käytetään toisinaan esim. polkassa
• Hidastus, iskun pidennys (fermaatti)
  • Kappaleen perussyke ja perusrytmi hidastuu hetkellisesti
    • On myös sellaisia iskun pidennyksiä, jotka eivät vaikuta perussykkeeseen ja perusrytmiin
  • Esimerkkibiisejä:
    • Maijan ja Jannen häävalssi - Jari Sillanpää ja Marita Taavitsainen

Melodia

• Melodia koostuu yksittäisistä sävelistä ja sävelkulusta
• Melodian esittämisestä huolehtii yleensä vain yksi soitinryhmä, solisti(t) tai jokin melodiasoittimista (=soolo) kerrallaan
• Melodia usein johdattelee kappaletta eteenpäin. Säestäjä tukee melodiaa.
• Melodian rytmi seuraa perusrytmiä ja korostaa luonteenomaista rytmiä, mutta melodialla on myös oma rytminsä

Harmonia

• Harmonia koostuu esim. soinnuista, eli monesta yhtäaikaa soivasta sävelestä, ja sointukuljetuksista, eli siitä miten soinnut kulkevat melodian mukana
• Harmonia koostuu myös kappaleen soitinkokoonpanosta - mitkä soittimet ja soitinryhmät kulloinkin soittavat ja mitä

Draaman kaari

• Usein kappaleessa voi erottaa draaman kaaren
• Koko kappaleella on draaman kaari samaan tapaan kuin vaikkapa kirjassa, elokuvassa, runossa tai suullisesti puhutussa asiassa. Siinä on johdanto, varsinainen tarina, huippukohta ja lopputulos.
• Myös musiikkikappaleen sisällä voi olla useita sisäkkäisiä draaman kaaria, samaan tapaan kuin esim. puhutuissa lauseissa on myös havaittavissa draaman kaarensa, koko kerrotun asian draaman kaaren lisäksi
  • Musiikissa draaman kaarten kerroksellisuus seuraa musiikin rytmitasojen kerroksellisuutta. Kappaleessa on tahtiparien, fraasien, osien ja koko kappaleen mittaisia sisäkkäisiä draaman kaaria
• Draaman kaaren luontiin osallistuu koko orkesteri: rytmi-instrumentit, säestysinstrumentit, melodiainstrumentit ja solisti(t). Kappaleessa on siis draaman kaarensa, vaikka se olisi instrumentaalikappalekin.

Dynamiikka

• Dynamiikalla tarkoitetaan soiton voimakkuuden vaihteluita
• Sillä voidaan tarkoittaa myös musiikin esittämisen tapaa, esim. lyyrisesti, dramaattisesti, staccatona, legatona...
  • Staccato tarkoittaa soittamista lyhyesti ja terävästi, legato on staccaton vastakohta

Intensiteetti

• Tunneilmaisun vahvuus

Sovitus

• Samasta kappaleesta on olemassa toisistaan poikkeavia sovituksia
• Sovittaja sovittaa kappaleen kyseisen orkesterin soitinkokoonpanolle, eli määrittelee soitinten välisen työnjaon
  • Lisäksi sovituksella määritellään mm. rytmiikka, soinnutus, dynamiikanvaihtelut ja muotorakenne
  • Jos kappaleen musiikinlajia tai tahtilajia vaihdetaan, muutos on sovittajan tehtävä

Tulkinta

• Miten muusikko esittää eli tulkitsee kappaleen

Tämän sivun informaatiosisältöön ovat vaikuttaneet mm. seuraavat henkilöt:

Lasse Paasikko, muusikko ja tanssimusiikin kouluttaja
Reima Viiri, soittaja ja tanssinharrastaja
Jani-Petteri Hägg, muusikko ja musiikin opettaja
Martti Metsäketo, muusikko ja musiikkikouluttaja
Juhani Fredriksson, muusikko ja soiton opettaja
Seija Keskitalo, musiikinopettaja
Kaisa Littunen, tanssinopettajaopiskelija

Kiitokset teille panoksestanne, jonka olette antaneet sivuston eteen!

Kiitos myös kaikille niille Suomen Tanssipalvelimen keskustelupalstan kirjoittajille, jotka ovat vuosien varrella esittäneet palstalla hyviä kysymyksiä tai antaneet vastauksia tanssimusiikin teoriaan liittyen! Tämä sivusto on syntynyt teidän innoittamananne!

Extraa

Musiikin käsitteitä, jotka eivät ole tanssijalle merkityksellisiä, mutta joihin tanssija saattaa törmätä musiikin teoriaa tutkiessaan.

Tempomerkintä

• Toisinaan säveltäjä/sovittaja ilmoittaa nuottipaperissa, millä tempolla hän haluaa kappaleen esitettävän
• Ensimmäiseksi ilmoitetaan nuottisymbolilla mitä sykettä lasketaan ja toisena, kuinka monta kertaa minuutissa tuo syke toistuu:
  • 4/4- ja 3/4-tahtilajin nuoteissa käytetään yleensää merkintätapaa
    "=150"
    • Tämä merkintä tarkoittaa, että tämä kappale soitetaan sellaisella tempolla, että neljäsosasyke toistuu 150 kertaa minuutissa = tempo 150 bpm [!]
  • 2/2-tahtilajin kappaleissa käytetään yleensä merkintätapaa "= 100"
    • Tällöin kappaleen puolinuottisyke toistuu minuutin aikana 100 kertaa = 100 bpm [kuva]
    • Jos sama kappale hahmotettaisiinkin 4/4-tahtilajiseksi (mikä on aivan mahdollista, silloin kun nuotteja ei ole nähtävillä) voisi kappaleen sykkeeksi laskea myös neljäsosasykkeen, jolloin kappaleen tempoksi tulisi 200 bpm, =200.

Tempon laskeminen

• Kaksi laskutapaa:
  • Iskua minuutissa, bpm (= beats per minute), M.M. (= Metronom Mälzel)
    • Muusikoiden laskutapa
    • Lasketaan iskut, yleensä neljäsosaiskut (mus.) eli perusiskut (tans.)
  • Tahtia minuutissa, t/min
    • Myös bpm (= bars per minute) (ja mbm = measures per minute?)
  • Melko yleisesti tanssijoiden tapa
  • Lasketaan tahteja
• Kappaleen tempon laskemisessa voidaan käyttää apuna esim. jotain tietokoneeseen ladattavaa tap in counter -sovellusta
  • Jos ei ole tap in counter -sovellusta, voidaan laskea iskujen tai tahtien määrä 15 sekunnissa ja kertoa luku neljällä; saadaan iskujen tai tahtien määrä minuutissa
    
    
• Tempolukeman määrittelyn ongelmapaikkoja:
• Yleisesti ottaen tempon laskeminen on ongelmatonta, varsinkin omaan käyttöön laskettaessa, mutta joskus tempoja laskettaessa tai tempomerkintöjä tulkitessa saatetaan törmätä erilaisiin tulkintaongelmiin, jos kappaleeseen merkitty tahtilaji ei ole tiedossa:
  • Iskua minuutissa:
    • Lasketaan perusiskut, yleensä neljäsosat, mutta tulkinnanvaraisuuksia aiheuttaa erilaiset tahtilajihahmotukset nopeammissa kappaleissa, esim:
      • humppafoksi foksiksi (4/4) tulkittuna 220 bpm, humpaksi (2/2 tai 2/4) tulkittuna 110 bpm
      • sambamainen salsa sambaksi (2/2 tai 2/4) hahmotettuna 100 bpm, salsaksi (4/4) hahmotettuna 200 bpm
      • Esimerkki, sama humppakappale, sama soittonopeus, erilaiset tahtilajihahmotukset:
        • Tahtilajissa 2/2:
          |1-2-|1-2-|
          "YK-si-KAK-si | YK-si-KAK-si"
          "HUM-pa-HUM-pa | HUM-pa-HUM-pa"
          Tempo 120 bpm
        • Tahtilajissa 4/4:
          |1234|1234|
          "Y-ka-KO-ne | Y-ka-KO-ne"
          "HUM-pa-HUM-pa | HUM-pa-HUM-pa"
          Tempo 240 bpm
        • Tahtilajissa 2/4:
          |12|12|12|12|
          "Y-ka | Y-ka | Y-ka | Y-ka"
          "HUM-pa | HUM-pa | HUM-pa | HUM-pa"
          Tempo 240 bpm
  • Tahtia minuutissa
    • Lasketaan tahdit, mutta tulkinnanvaraisuuksia aiheuttaa erilaiset tulkinnat tahdin pituudesta, esim:
      • In The Mood 82 t/min (tahtilajiin 2/4 hahmotettuna) tai 42 t/min (tahtilajiin 4/4 tai 2/2 hahmotettuna (alla breve))
      • humppa:
        • 2/2:
          1-2-|1-2-
          YK-si-KAK-si | YK-si-KAK-si
          HUM-pa-HUM-pa | HUM-pa-HUM-pa
          30 t/min
        • 4/4:
          1234|1234
          Y-ka-KO-ne | Y-ka-KO-ne
          HUM-pa-HUM-pa | HUM-pa-HUM-pa
          30 t/min
        • 2/4:
          12|12|12|12
          Y-ka | Y-ka | Y-ka | Y-ka
          HUM-pa | HUM-pa | HUM-pa | HUM-pa
          60 t/min

         

Neljäsosasyke (mus.)

• Kun muusikot puhuvat 4/4- ja 3/4-tahtilajin musiikissa neljäsosasykkeestä, he tarkoittavat yleensä samaa kuin tanssijat puhuessaan perusiskuista.
• Kuulijasta, kappaleen temposta ja soittotavasta riippuen joku voi kuulla musiikin perussykkeeksi, perusiskujen paikaksi, puolta hitaamman puolinuottisykkeen tai kaksi kertaa nopeamman kahdeksasosasykkeen.
• Esim. Oikeesti - Finlanders

Tahdinosa (mus.)

• Kun muusikot puhuvat tahdinosista tai perustahdinosista, he tarkoittavat samaa kuin tanssijat puhuessaan musiikin iskuista tai perusiskuista [kuva 4/4 ja 2/4]
• 4/4-musiikissa tahdissa on 4 tahdinosaa (esim. foksit, beatit, cha chat, jne.)
• 3/4-musiikissa tahdissa on 3 tahdinosaa (esim. valssi)
• 2/4- ja 2/2-musiikissa on 2 tahdinosaa (nopeat tasajakoiset kappaleet)
• Perustahdinosien nimityksiä (mus.)
  

Painotus vs. korostus, aksentti

• Painollinen, painotettu, vahva, korollinen, iskullinen, downbeat
  • Tarkoitetaan usein perusrytmin painollisia iskuja
    • (Painollinen ja painoton isku, painotettu, sivupainollinen, painoton isku, vahva, puolivahva ja heikko isku, korollinen ja koroton isku, downbeat, onbeat ja offbeat, iskullinen ja iskuton tahdinosa...)
• Korostettu, aksentoitu
  • Tarkoitetaan usein lajinomaiseen rytmiin kuuluvia iskujen korostuksia
• Musiikin terminologiassa em. käsitteitä käytetään joskus toistensa synonyymeinä. Tällä sivustolla termillä painollinen isku tarkoitetaan perusrytmin painollisia iskuja ja termillä korostettu isku lajinomaiseen rytmiin kuuluvia iskujen korostuksia.

Nuotin aika-arvo

• Nuotin aika-arvo kertoo kuinka pitkään kutakin nuottia soitetaan suhteessa toisiin saman teoksen nuotteihin.
• Kappaleen tempo ei määräydy teoksen nuottien aika-arvojen mukaan, vaan esitystavan mukaan.
• 
  • Nimi: Kokonuotti
  • Aika-arvo: 1/1
  • Ajallisesti yhtä pitkä kuin 2 kpl puolinuotteja tai 4 kpl neljäsosanuotteja
• 
  • Nimi: Puolinuotti
  • 1/2
  • Ajallisesti yhtä pitkä kuin 2 kpl neljäsosanuotteja.
    Puolet kokonuotin kestosta.
• 
  • Nimi: Neljäsosanuotti
  • 1/4
  • Ajallisesti yhtä pitkä kuin 2 kpl kahdeksasosanuotteja.
    Puolet puolinuotin kestosta
• 
  • Nimi: Kahdeksasosanuotti
  • 1/8
  • Ajallisesti yhtä pitkä kuin 2 kpl kuudestoistaosanuottia.
    Puolet neljäsosanuotista.
• 
  • Nimi: kuudestoistaosanuotti
  • Aika-arvo 1/16
  • Puolet kahdeksasosanuotista. Neljännes neljäsosanuotista.
• Nuottien aika-arvot kaaviona , nuottiviivastolla ja soitettuna
• Pisteelliset nuotit
• Piste nuotin perässä pidentää nuotin aika-arvon puolitoistakertaiseksi
  • 
    • Nimi: pisteellinen puolinuotti
    • Aika-arvo: 3/4 (1/2+1/4)
  • 
    • Nimi: pisteellinen neljäsosanuotti
    • Aika-arvo: 3/8 (1/4+1/8)
  • 
    • Nimi: pisteellinen kahdeksasosa
    • Aika-arvo: 3/16 (1/8+1/16)

Agogiikka

• Perussykkeen tarkoituksellista vaihtelua
  

Iskuala (mus.)

• Painollinen isku ja sitä seuraava painoton isku tai painottomat iskut
• 4/4 tahtilajissa iskuala on yleensä 2 iskua (iskut 1-2 ja iskut 3-4)

Tahti

• Tahti = Nuottiviivastolla kahden tahtiviivan välinen osuus
• Perusiskuja voidaan jakaa tahdin sisällä lyhyemmiksi nuoteiksi, jolloin syntyy nk. "väli-iskuja" (tans.), ja perusiskuja voidaan myös yhdistää
  • Jakamisista ja yhdistämisistä huolimatta musiikin tempo, perussyke ja perusrytmi (metrinen rytmi) säilyy koko ajan samana. Tahtien pituudet eivät siis myöskään muutu.
• Tahti voi sisältää mitä tahansa nuottien tai taukojen aika-arvoja, kunhan niiden summa vastaa tahtiosoitusta.
  • Esim.
    • 4/4 = 1/4+1/4+1/4+1/4
    • 4/4 = 1/2+1/4+1/4
    • 4/4 = 1/4+1/4+1/4+1/8+1/8
    • 4/4 = 1/4+1/8+1/8+1/4+1/4
    • 3/4 = 1/4+1/4+1/4
    • 3/4 = 1/8+1/8+1/8+1/8+1/8+1/8
    • 3/4 = 1/2+1/4

Synkooppi

• Yksittäistä säveltä ei soitetakaan perusrytmin painollisille/osapainollisille iskuille, vaan se soitetaan esim. puoli iskua myöhemmin (mus.)
  • Synkoopilla voidaan tarkoittaa myös sitä, että soitetaan vain painottomat (parilliset) iskut ja jätetään painolliset (parittomat) soittamatta (mus.)

Synkopointi

• Soitetaan synkooppeja käyttäen (mus.)
• Tanssissa käytetään sanaa synkopointi, kun tarkoitetaan kolmimuunteisuutta ja triplestepin/chassén rytmittämistä kolmimuunteisesti (tans)

Tahtilaji

• Tahtilajit ovat joko tasajakoisia, kolmijakoisia tai näiden yhdistelmiä
• Sama kappale voi olla eri nuoteissa kirjoitettu eri tahtilajiin

Tahtilajimerkintä(/tahtiosoitus)

• Tahtilajimerkintä eli tahtiosoitus
• Teoksen nuottiviivaston alussa lukee aina tahtilajimerkintä. Esim. 2/4, 3/4, 4/4...
• Tanssijalle ei ole merkitystä, mikä numero tahtilajimerkinnän alaosassa lukee. Tanssijalle merkityksellisempi on ylempi numero.
  • Tahtilajimerkinnän ylempi numero kertoo kuinka monta perusiskua tahtiin mahtuu
  • Alempi kertoo perussykkeen, perusiskujen, aika-arvon
• Tahdissa voi olla mitä tahansa nuottien aika-arvoja, kunhan niiden summa vastaa tahtiosoitusta
  
• Esim:
  • 4/4 tahtilaji kertoo soittajalle, että kappaleen perussyke on neljäsosasyke ja että yhteen tahtiin mahtuu 4 kpl 1/4-nuottia.
    Tanssija hahmottaa 4/4-tahtilajin musiikista neljän iskun mittaisia tahteja. Esim. foksin tahtilaji on useimmiten 4/4.
  • 3/4 tahtilaji kertoo soittajalle, että kappaleen perussyke on neljäsosasyke, ja että yhteen tahtiin mahtuu 3 kpl 1/4-nuottia.
    Tanssija hahmottaa 3/4-tahtilajin musiikista kolmen iskun mittaisia tahteja. Esim. valssin, hitaan valssin ja masurkan tahtilaji on 3/4.
  • 2/4 tahtilaji kertoo soittajalle, että kappaleen perussyke on neljässosasyke, ja että yhteen tahtiin mahtuu 2 kpl 1/4-nuottia.
    • Tanssija hahmottaa musiikista kahden iskun mittaisia tahteja.
    • Nopeissa kappaleissa, esim. humpassa, sambassa ja polkassa, voi olla 2/4-tahtilajimerkintä.
  • 6/8 ja 12/8 tahtilaji kertoo soittajalle, että kappaleen perussyke on kahdeksasosasyke ja että yhteen tahtiin mahtuu 12 kpl 1/8-nuottia.
    • Kyseessä on triolipohjainen kappale.

     

    Alla breve

    • Nykyisin yleisimmät tasajakoiset tahtilajit ovat 2/4 ja 4/4. Näiden välinen ero on monissa tapauksissa olematon. Etenkin vanhemmassa musiikissa käytettiin usein alla breve -tahtilajia 2/2 (ja suuri alla breve -tahtilajia 4/2). (http://www.uta.fi/mute/ryt03.htm)

Metri

• Metri = tahti/tahtilaji

Metrinen rakenne

• Musiikin kerroksellisuus
• "Metrillä on selkeä yhteys musiikin havaitsemiseen. Metristä rakennetta käytetään paitsi rytmin, myös laajempien musiikillisten kokonaisuuksien hahmottamisen apuna. Musiikillisesti merkittävien tapahtumien oletetaan esiintyvän metrisesti painollisissa kohdissa. Metrisellä rakenteella onkin vaikutusta melodisiin odotuksiin, muistiin ja sävellykseen. Musiikin kuulijoille on kehittynyt käsitys metrisen rakenteen hierarkioista, joita käytetään apuna mentaalisen representaation tekemisessä. Melodian reproduktiokokeissa on havaittu metrisen rakenteen säilyvän musiikillisista ilmiöistä kaikkein parhaiten. Slobodan kokeissa testattavat henkilöt pyrkivät toistamaan laulaen kuulemansa melodian. Melodiaa ei koskaan toistettu täsmälleen oikein, mutta metrinen rakenne säilyi."
  (Sloboda 2005) (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9853/URN_NBN_fi_jyu-200790.pdf?sequence=1 s. 7 ja 8)

Taite

• Esim. fraasien vaihdoskohta

Kahdeksasosasyke (mus.)

• Esim. beat-musiikissa (4/4) kulkee taustalla usein kahdeksasosasyke, joka on tuplasti nopeampi kuin kappaleen perussyke = 8 sykäystä tahdin aikana
  • Beatin perusrytmi on kuitenkin nelijakoinen (4/4), eli neljäsosasyke on beatin perussyke.
• Kuulijasta, kappaleen temposta ja soittotavasta riippuen joku voi kuulla musiikin perussykkeeksi kahdeksasosasykkeen.

  Kuudestoistaosasyke (mus.)

  • Jotkut beat-kappaleet ovat ns. "16-beateja", joissa taustalla kulkee 16-osasyke = 16 sykäystä tahdin aikana
    • Musiikin perussyke on kuitenkin neljäsosasyke (4/4)

"Kahdeksasosat" (mus.)

• "Kahdeksasosat" (mus.) = "väli-iskut" (tans.) = heikko tahdin osa (mus.) = offbeat (mus.)
• Ks. Kahdeksasosat eli väli-iskut

Kahdeksasosien rytmitys eli fraseeraus

• Ks. Kahdeksasosien rytmitys
• Suora
• Kolmimuunteinen
  • Swing-fraseeraus
    • Jätetään triolin keskimmäinen isku soittamatta

Trioli-musiikki

• Ks. Trioli
• Triolikappaleissa on hitaan kaksi- tai nelijakoisen perusrytmin alla nopea kuusi- tai 12-jakoinen syke. Tasajakoisen hitaan rytmin kukin sykähdys jakaantuu kolmeen osaan.
  • 4/4: 1 . . 2 . . 3 . . 4 . .
  • 6/8: 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6
  • 12/8: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
• Tahtilajimerkintä:
  • 6/8 tai 12/8 tai = tahdissa 6 tai 12 kpl kahdeksasosanuotteja
    • Yhdistelmätahtilaji/poikkeustahtilaji: tasa- ja kolmijakoisen yhdistelmä
    • "YKSI, kaksi, kolme, NELJÄ, viisi, kuusi..."
• 4/4, nuoteissa merkintä "trioli" tai triolin symboli
  • "YK, si, ja, KAK, si, ja, KOL-me-ja-NEL-jä-ja"
• Hopeisen kuun sanat iskunumeroin: 4/4: , 12/8

Komppi

• Musiikin lajille luonteenomainen rytmi

Komppaus

• Rytminen säestys

Groove

Swengi

Sointu

Harmonia

Soittimia:

Komppiryhmä, rytmiryhmä, combo

• Komppisoittimet, säestyssoittimet, rytmisoittimet
  • Basso
  • Rummut
  • Komppikitara
  • Joskus myös sointusoittimet, esim. kosketinsoittimet, voivat soittaa komppia
    
    

  Basso

  • Bassokitara tai kontrabasso
  • Kosketinsoitinten bassopuoli
  • Sello, tuuba...
    
    

  Lyömäsoittimet eli perkussio

  • Esim. rummut ja ksylofoni
    

    Rummut

    • Bassorumpu
    • Virveli
      • Pieni "pärähtävä" rumpu
      • Virvelillä päristellään esim. sirkuksen jännittävät odotuskohdat
    • "Pellit"
      • Lautanen
      • Hi-hat [haihat], haikka, haija
      • Lehmänkello

Sointusoittimet

• Soittavat sointuja
• Esim. kosketinsoittimet, kitara

  Kosketinsoittimia

  • Piano
  • Syntetisaattori
  • Hanuri

   

Soolosoittimet

• Soittavat melodiaa
• Kosketinsoittimet, puhaltimet, kitara...