< Etusivulle

Seuratanssijan osaamistarpeet

Miksi seuratanssijan olisi hyvä
ymmärtää jotain musiikista?

Seuratanssin monipuolisuus ja rikkaus on vaihtuvissa tanssipareissa, vapaassa viennissä ja vapaasti valitussa tyylissä. Koska vapaalla viennillä ja vaihtuvien parien kanssa on paljon haastavampaa toteuttaa monimuotoisia kuvioita ja teknisiä yksityiskohtia kuin tutun parin kanssa opetelluissa koreografioissa, kuviointi- ja tekniikan loppuunsa hiomismahdollisuudet ovat seuratanssissa rajallisemmat kuin koreografioiduissa tansseissa. Tämän vuoksi soivan kappaleen luomat elementit voivat tuoda uudenlaista ulottuvuutta tanssimiseen ja siitä voidaan saada yhä monimuotoisempaa ja nautinnollisempaa ilman ennalta opeteltuja haasteellisia kuvioita ja tekniikoita.

Jokainen saa musiikista jotain, kukin omalla tavallaan. Kaikki kuulevat musiikista ainakin erilaisia tunnelmia, ja musiikit luovat tunteita kaikille, kuulijan musikaalisuuden asteesta riippumatta. Ja niin kuin musiikki on kaikille, niin myös tanssi on kaikille; ei tarvitse osata "oikeita askeleita" eikä tarvitse tietää musiikin teoriasta mitään voidakseen nauttia tanssimisesta. Tanssin ja musiikin perusasioiden ymmärtäminen helpottaa kuitenkin parin kanssa tanssimista. Yhteinen rytmikäsitys on jo hyvä perusta onnistuneelle tanssille parin kanssa.

Tanssin ja musiikin yhteys on kuitenkin paljon muutakin kuin musiikin tempoon liikkumista. Muusikot esittävät kappaleen soittimillaan ja laulaja laulamalla, seuratanssija esittää saman tanssin keinoin. Tanssissa musiikin eri elementit tulevat konkreettisiksi; liikkeestä tulee näkyvää musiikkia. Musiikin mukaan liikkuessaan jokainen saa mahdollisuuden musisoida, musikaalisuuden asteesta riippumatta.

"Liike on näkyvää musiikkia ja musiikki on kuuluvaa liikettä"
- Emile Jaques-Dalcroze -

Tanssiminen voi tapahtua myös seuratanssiparketeilla täysin vapaamuotoisesti musiikkia ilmentäen, mutta paritanssissa yleisesti tunnettujen tanssilajien osaaminen helpottaa parin kanssa tanssimista. Eri tanssilajit ovat syntyneet musiikin pohjalta, ilmentämään juuri kyseisen musiikkilajin musiikillisia elementtejä. Näiden lajinomaisten elementtien tunnistaminen musiikista helpottaa tanssilajin valintaa ja auttaa toteuttamaan lajinmukaista liikkumistyyliä. Musiikki- ja tanssilajin tunnistaminen on helppo tapa päästä sisään musiikin ymmärtämiseen ilman raskaita teorioita.

Vaikka tanssimusiikki on rakenteeltaan melko yksinkertaista, sekään ei kuitenkin läheskään aina noudata tiukkoja tyylirajoja, vaan musiikki on aina enemmän tai vähemmän eri musiikkityylien yhdistelyä. Seuratanssija saakin tanssiinsa uusia vivahteita, jos hän tunnistaa, millä tavoin soiva kappale poikkeaa sille läheiselle lajille ominaisesta musiikista. Hän saa silloin mahdollisuuden maustaa tuttua tanssilajia toisista tansseista lainaamillaan tai itse luomillaan kyseistä musiikkia paremmin ilmentävillä tanssin elementeillä.

Musiikin perusteiden ymmärtäminen voi avata uusia näkökulmia tanssimiseen. Mitä enemmän tanssija tietää musiikista, sitä tarkemmin hän sitä kykenee kuulemaan ja kuuntelemaan, ja sitä enemmän hän pystyy ilmentämään musiikkia, siinä olevia tilanteita ja siinä tapahtuvia muutoksia. Useimmiten näiden asioiden havaitseminen tapahtuu intuitiivisesti, tiedostamattomasti, mutta musiikin teoriaan tutustuminen laajentaa tanssijan musiikin ymmärrystä, ja musiikin tuntemus ja sen syventäminen voivat lisätä tanssiin liittyvää nautintoa.


Etusivulle | Ylös

 

Mitä seuratanssijan olisi hyvä
tunnistaa musiikista?

Tämä osio on jaettu karkeasti kahteen ryhmään:
Perustaidot ja Syventävät taidot:

  • Perustaidot
    • Musiikilliset elementit, joiden tietoinen tai intuitiivinen tunnistaminen antaa tanssille musiikillisen motiivin ja jotka helpottavat parin kanssa tanssimista.
  • Syventävät taidot
    • Musiikin elementtejä ja musiikillisia asioita, joiden tunnistaminen ei ole tanssijalle välttämättömiä, mutta joiden tietoisesta tai intuitiivisesta ymmärtämisestä (tarpeellisin osin, lajista riippuen) on apua silloin, jos haluaa syventää ja laajentaa tanssillista osaamistaan.

      Etusivulle | Ylös

Perustaidot

Musiikin syke ja tempo

  • Kappaleen perussykkeen ja tempon hahmottanen pohjustaa musiikin rytmin tunnistamista
  • Ks. Perussyke ja Tempo

Kappaleen perusrytmi

  • Toistuvuuden eli perusrytmin hahmottaminen musiikista
    • Onko musiikki tasajakoista vai kolmijakoista
      • Rytmi vaikuttaa askerytmityksen/tanssilajin valintaan, sopivan aloituskohdan löytämiseen ja rytmissä pysymiseen
  • Ks. Perusrytmi

Painolliset ja painottomat iskut

  • Painollisten ja painottomien iskujen erottaminen toisistaan auttaa hahmottamaan, mistä kohdasta musiikkia on hyvä lähteä liikkeelle
    • Tanssi lähtee liikkeelle painollisella iskulla
  • Painollisten ja painottomien iskujen vuorottelun hahmottaminen auttaa myös pysymään rytmissä
    • Lähes kaikissa tanssilajeissa painollisille ja osapainollisille iskuille osuu askel . Nopeat askeleet osuvat myös painottomille iskuille.
  • Ks. Perusrytmi ja erillinen Rytmi-sivu

    (Useimmiten ihmiset tunnistavat em. asiat vaistonvaraisesti, ilman erillistä musiikin teorian opettelua.)
    Rytmin tunnistamisesta ja rytmitajusta tarkemmin sivulla Rytmi     .

Tanssimusiikin laji > tanssin laji

  • Musiikista on hyvä tunnistaa eri musiikkilajien ominaispiirteitä voidakseen valita musiikkiin sopivan tanssilajin
    • Alkuvaiheessa tunnistukseen vaikuttaa perusrytmi, tempo ja tunnelma, myöhemmin mm. erilaisten instrumenttien ja niiden eri musiikkilajeille tyypillisten soittotapojen erottaminen
  • Nelijakoiset
    • Foksia voidaan tanssia hyvin monenlaisiin tasajakoisiin musiikkeihin
      • Esim. foksi-, iskelmä-, pop-, beat-, rock-, triolifoksi-musiikki sopii hyvin foksina tanssittavaksi
      • Myös esim. "jive"-, chacha-, rumbabolero- ja tango- ja jopa jenkka-musiikkia voi tanssia foksin askelin
    • Tangoa tanssitaan tietysti tango-musiikkiin
  • Kaksijakoiset
    • Humppaa tanssitaan humppa-musiikkiin ja joskus myös samba-musiikkiin
    • Humppa- ja polkka-musiikki voidaan mieltää kaksi tai nelijakoiseksi
  • Kolmijakoiset
    • Valssia tanssitaan valssi-musiikkiin ja hitaaseen valssiin
    • Muita kolmijakoisia musiikkeja: masurkka

    Näillä eväillä jo pääsee jo hyvään alkuun tanssilattialla!

    Lisää vinkkejä perustasolle:

Kappaleen tunnelman ilmentäminen

  • Kappaleen tunnelman ilmentämiseen tanssissaan voi ottaa virikkeitä monista asioista. Esim:
    • Kappaleen sanoman sekä musiikin tunnelman ja intensiteetin ilmentäminen
      • Esim. iloinen vai haikea, energinen vai leppoisa
    • Laulajan tai soolosoittimen eli melodian ilmentäminen
      • Esim. virikkeitä rytmivariaatioihin ja vartalon liikkeisiin
    • Yksittäiset soittimien rytmityksen tai yksittäisten äänien poimiminen esim. vartalon liikkeeseen
    • Jne.

"Ykkösen" löytäminen

  • Löytääkseen esim. hyvän kohdan liikkeelle lähtöä ajatellen, on hyvä hahmottaa painollisten ja painottomien iskujen avulla kappaleen tahtilaji ja löytää tahtien ensimmäiset iskut eli ns. "ykköset"
  • Kannattaa huomata, että laulu ei aina välttämättä ala "ykkösellä"
    • Ks. käsite nimeltä kohotahti
  • Pidempien jaksojen - fraasien - ykkösiskut ovat vielä selvemmin hahmotettavia tanssin aloituskohtia
  • Nämäkin tunnistaa yleensä vaistonvaraisesti, mutta teorian tuntemus ei silti ole haitaksi

Tempon vaihdokset

  • Hidastukset
    • Pääosin perussyke ja perusrytmi kulkee taustalla tasaisena, siitäkin huolimatta, että soittimet pitäisivät hetken taukoa. Kannattaa kuitenkin huomata, että joskus, varsin harvoin kuitenkin, kappaleissa saattaa tulla vastaan kuitenkin sovituksia, joissa on hidastuksia, "venytyksiä", joissa kappaleen perussyke ja perusrytmi hidastuu muutaman iskun ajan. Hidastuksen jälkeen perusrytmi käynnistyy jälleen, ennalta määrittelemättömällä hetkellä, mutta useimmiten kuitenkin alkaen taas tahdin alusta.
      • Tällaisiin törmää harvoin tanssimusiikissa, mutta useimmiten niitä on valsseissa, esim. Maijan ja Jannen häävalssin joissain sovituksissa.
    • Myös valssien viimeiset iskut soitetaan usein tempoa selkeästi hidastaen

    Etusivulle | Ylös

Syventävät taidot

Musiikin elementtejä ja musiikillisia asioita, joiden hallitseminen ei ole tanssijalle välttämätöntä, mutta joiden tietoisesta tai intuitiivisesta ymmärtämisestä (tarpeellisin osin, lajista riippuen) on hyötyä, jos haluaa laajentaa tanssillista osaamistaan.

Ohjaava aines ja inspiroiva aines

  • Paritanssin näkökulmasta musiikissa voitaisiin katsoa olevan kahden tyyppistä ainesta, ohjaavaa ainesta ja inspiroivaa ainesta.
    • Ohjaava aines
      • Ohjaava aines saa yhteistanssin pysymään kasassa ollen eräänlainen yhteinen sopimus tanssin sisällöstä
      • Ohjaava aines liittyy tahtilajiin ja perusrytmiin sekä perusrakenteisiin – näiden tulkintaan on olemassa yhteisesti sovittu ja hyväksytty pohja, ja ne luovat tiukatkin puitteet ”hyvälle” musiikin tulkinnalle.
    • Inspiroiva aines
      • Inspiroiva aines mahdollistaa henkilö- ja parikohtaisen vapauden musiikin tulkinnassa ja tanssissa.
      • Eri soitin- ja rytmikerrokset, draaman kaari ja harmoniat sekä erilaisten soitinten tarjoamat sävyt puolestaan antavat pohjan tulkinnan moninaisuudelle ja henkilökohtaiselle tasolle.

    Etusivulle | Ylös

Ohjaava aines

  • Ohjaava aines saa yhteistanssin pysymään kasassa ollen eräänlainen yhteinen sopimus tanssin sisällöstä
  • Ohjaava aines liittyy perusrytmiin ja tahtilajiin sekä perusrakenteisiin. Näiden tulkintaan on olemassa yhteisesti sovittu ja hyväksytty pohja, ja ne luovat tiukatkin puitteet ”hyvälle” musiikin tulkinnalle.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Perusrytmi ja tahtilaji

  • Musiikin perusrytmi ja tahtilajin tarkempi hahmotus
    • Kaksi, neljä vai kolmejakoinen
    • Tanssin harjoittelun näkökulmasta tanssinharrastajan olisi hyvä tunnistaa tahdin iskut ja osata "numeroida" iskut oikein

Tempon laskeminen

  • Joskus tanssijalle on tarpeen osata laskea, mikä on kappaleen tempo

Tahtipari ja tahtiparin ykköset

  • Tanssijan on tulkinnallisina keinoina hyvä oppia tuntemaan myös tahtiparit ja löytämään tahtiparin ensimmäinen isku
  • Monissa tanssilajeissa tahtiparit tunnistaa luontevasti ja tanssi itsessään tukee niitä. Edistynyt tanssija osaa myös luontevasti käyttää tahtipareja niitä tukemattomissakin tanssilajeissa.
    • esim. chacha, rumbabolero, lindy hop, valssit
  • Nelijakoiseen musiikkiin harjoiteltaessa lasketaan usein musiikin "kaseja" eli tahtipareja

"Fraseeraus"

  • Musiikin 2-4 tahdin mittaisten jaksojen - fraasien - ja fraasinvaihdoskohtien huomiointi tanssissa
    • Esim. ei tanssita vaihdoskohtien "yli", vaan kuvio aloitetaan fraasin alusta tai päätetään fraasin loppuun
  • Ks. "Monitulkintaiset käsitteet" -sivulta muita merkityksiä termille fraseeraus

Kappaleen rakenne

  • Kappaleen osien tunnistaminen ja yleisimpien kappalerakenteiden oppiminen
    • Tanssijaa ehkä helpottaa huomata, ettei musiikki ole rakenteeltaan täysin satunnaista, vaan siinä on olemassa tiettyjä säännönmukaisuuksia, joiden avulla kappaleen tapahtumia pystyy jossain määrin ennakoimaan
      • Tyypillisimmät musiikin elementtien muodot ja kappaleiden rakenteet tallentuvat tanssin harrastuksen ja musiikin kuuntelun myötä alitajuntaan
    • Kappaleen osien tunnistaminen
      • Säkeistö ja kertosäe
        • Säkeistö ja kertosäe ovat usein keskenään eri tunnelmaisia
          • Vaikkapa foksissa tyylin muuttuminen menevämmäksi ja basson muuttuminen vaihtobassosta joka iskun bassoksi vaikuttaa esim. liikemäärään, joustoon ja ehkä askellukseenkin.
        • Säkeistöjen ja kertosäkeiden rakenteen säännöllisyyksien hahmottaminen
          • Säkeistön pituuden hahmottaminen
            • Säkeistön tarinan kaaren lopun ja uuden alun tunnistaminen
              • Säkeistöjen viimeinen tahti on usein hieman erilainen kuin muu säkeistö
              • Säkeistön vaihdoskohtien huomiointi tanssissa: uusi säkeistö musiikissa, "uusi säkeistö" myös tanssissa
          • Breikkien, fillien jne. ennakoitavuus
            • Breikkien, fillien ym. paikkojen ennakoitavuus
            • Breikin tyylin ja loppumiskohdan ennakoitavuus
            • Tulkintapaikkojen kohdat ja tyylit ovat yleensä melko hyvin ennakoitavissa, kun oppii hahmottamaan musiikin muotorakenteita. Hahmottamiseen auttaa musiikin aktiivinen kuuntelu ja musiikin muotorakenteen teoriaan tutustuminen.
      • Intron, välisoiton ja loppusoiton erilaisuus itse pääteemaan
        • Intro eli alkusoitto
          • Intron aikana saadaan käsitys kappaleesta, haetaan rytmiä ja yhteistä tuntumaa parin kanssa
          • Yleensä tanssiminen aloitetaan kun intro loppuu ja varsinainen kappale alkaa
            • Joissain kappaleissa varsinaisen kappaleen ensimmäisen iskun paikan löytäminen on vaikeasti ennakoitavissa
        • Välisoitto
        • Loppusoitto
      • Kappaleen rakenteen kirjaaminen paperille, eli "tikutus", esim. musiikin rakenteiden opettelua tai koreografian suunnittelua varten

Tanssimusiikin ilaji > Tanssilaji

Tanssilajit on luotu ilmentämään sitä musiikin lajia, johon se on tehty. Tanssimusiikissa on elementtejä, jotka houkuttavat lajinmukaiseen askellukseen ja lajinmukaiseen liikkumistapaan.
Tanssilajivalikoimaansa pystyy lisäämään, kun tunnistaa erilaisia tanssimusiikin lajeja tarkemmin ja opettelee kyseisiin lajeihin kehittyneitä tansseja.
Kun oppii tunnistamaan tarkemmin eri tanssimusiikin lajien tunnusomaisia piirteitä, niiden kuuleminen musiikista lisää myös kyseisen tanssilajin karaktääriä.

  • Foksi
    • Foksia voi tanssia periaatteessa kaikkeen nelijakoiseen musiikkiin
      • Tanssissa huomioidaan musiikin tyylipiirteet
  • Humppa
    • Humppamusiikki voidaan mieltää kaksijakoiseksi tai tuplasti nopeammaksi nelijakoiseksi
      • Vaikuttaa vain laskutapaan, ei tanssitapaan: 1-ja-2(-ja) tai 1-2-3(-4)
  • Valssi
    • Kolmijakoista
  • Hidas valssi
    • Hidas valssi ei ole vain hitaammin soitettua ja tanssittua tavallista valssia
      • Ks. hitaan valssimusiikin luonteenomaiset piirteet
  • Fusku
    • Puolikkaan jouston fusku
      • Musiikissa on selvästi erilaiset parittomat ja parilliset iskut
      • Basso soittaa ykkösille ja kolmosille: vaihtobasso
    • Tuplajoustofusku
      • Basso soittaa tahdin jokaiselle iskulle: walking bass
  • Jive ja boogie woogie
    • Musiikissa kuultavissa selvä kolmimuunteisuus jonka mukaan chassé/triplestep rytmitetään: "3-a4, 5-a6"
    • Jiveä ja boogie woogia voi tanssia samoihin musiikkeihin, mutta molempien lajien osaaja kokee toiset kappaleet mieluummin jivenä ja toiset mieluummin boogina tanssittavaksi
      • Jivenä, boogie woogina ja lindynä tanssittavien kappaleiden rajat ovat melko häilyvät
  • Lindy hop
    • Swing-musiikkiin
    • Musiikissa kuultavissa kolmimuunteisuus jonka mukaan triplestep/chassé rytmitetään: "3-a4, 5-a6"
    • Swing-musiikissa on selvät kahdeksan iskun eli tahtiparin mittaiset fraasit, joten luontevaa olisi aloittaa tanssi "kasin" ensimmäisellä iskulla
  • Bugg
    • Buggia voi tanssia monenlaisiin nelijakoisiin musiikkehin
      • Mikä tahansa nelijakoinen musiikki ei kuitenkaan houkuttele tanssimaan buggia
  • Bolero / rumba
    • Tanssitaan bolero- tai beguinemusiikkiin, joka houkuttelee lajinmukaiseen vartalonkäyttöön
    • Koska boleron perusaskel kestää 8 iskua (=2 tahtia), sitä tanssitaan yleensä tahtiparirakennetta noudattaen, alkaen musiikin tahtiparin ensimmäisellä iskulla
    • Boleron askelrytmitys: 1-(2-)-3-4-5-(6-)7-8 tai 1-2(-3)-4-5-6-(7-)8
    • Rumban askelrytmitys: (1-)2-3-4(5-)6-7-8
      • Rumbassa tahdin ensimmäiselle iskulle ei tule askelta, vaan vain painonsiirto
  • Cha cha
    • Cha cha -musiikissa on kuultavissa selvät "nel-et"-iskut, joka houkuttelee ottamaan siihen kohtaan "cha-cha"-askeleet
    • Cha cha:n napakka soittotyyli houkutelee lajinomaiseen aksentoituun liikkumiseen
    • Koska cha chan perusaskel kestää 8 iskua (=2 tahtia), sitä tanssitaan yleensä tahtiparirakennetta noudattaen, alkaen musiikin tahtiparin ensimmäisellä iskulla
  • Samba
    • Samba-musiikki houkuttelee sambamaiseen askelrytmitykseen ja joustoon
    • Sambassa on vahva "väliaskeleen" viivästys: "1--a2, 3--a4"
      • Sambamusiikin bassotus useimmiten tukee tätä rytmitystä
  • Salsa
    • Tanssitaan son-musiikkiin
    • Son on monikerroksellista musiikkia, josta on joskus vaikea löytää tahdin ykköstä
    • Salsan askelrytmityksiä: 1-2-3(-4), (1-)2-3-4 ja 1(-2)-3-4
      • Valittu askelrytmitys säilytetään tanssin perustana koko kappaleen ajan
  • Jenkka ja sottiisi
    • 4 tahdin jaksoihin koreografioitu tanssi
  • Masurkka
    • 16 tahdin säkeistöihin koreografioitu tanssi

Lajien variointi

  • Askelrytmityksen variointi
    • Ns. perusaskeleesta poikkeaminen
    • Kaikenlaiset musiikkiin sopivat askelrytmitykset, myös ei-lajinmukaiset, ovat seuratanssissa aivan hyväksyttäviä, mutta jos haluaa ilmentää tanssissaan musiikkia, se voisi näkyä musiikkiin sopivan rytmitysten lisäksi esim. musiikkia ilmentävässä liikkumistavassa tai vartalon käytössä
    • Askelrytmitystä varioidessaan on hyvä pysyä kartalla, missä perusrytmi kulkee. Lähes kaikissa tanssilajeissa painollisille ja osapainollisille iskuille osuu askel . Nopeat askeleet osuvat myös painottomille iskuille ja "väliaskeleet" "väli-iskuille", musiikin rytmitystä noudattaen.
  • Tyylin variointi
    • Kun tunnistaa musiikissa myös poikkeamat lajinmukaisuudesta, voi muuttaa lajinmukaista tanssiaan poikkeaman suuntaan

Eri rytmisoittimien vaikutus tanssitapaan

  • Bassorytmi
    • walkin bass, vaihtobasso, beat-basso...
    • Vaikuttaa kappaleen tunnelmaan ja jouston suoritustapaan
  • Rytmisoittimien tyylin ja melodian esitystavan yhteisvaikutus
    • Esim. terävää, korkeaa fuskua vai rennompaa, swingmäistä fuskua

"Väli-iskut"

  • Korostetut vai ei korostetut "väli-iskut"
    • Vaikuttaa siihen, otetaanko "väli-iskuille" askeleita (=chasséta/triplestepiä) vai ei. Jos "väli-iskuja" ei korosteta, väliaskeleita ei oteta. Esim. beat-, bolero- ja foksi-musiikin "väli-iskuja" ei yleensä poimita askeleisiin.
  • Korostetut "väli-iskut"
    • Suora vai kolmimuunteinen
      • Vaikuttaa siihen kuinka triplestep/chassé rytmitetään
        • Tanssilajeja:
          • Suoraa: cha cha, humppa, wcs
          • Kolmimuunteista: jive, boogie woogie, lindy hop, wcs
          • "Nelimuunteista": samba

      • "Väli-iskuille" osuville askeleille on olemassa sovitut hokemat:
        • Suora musiikki:
          • Kirjoitettaessa: "&", puhuttaessa: "ja" tai "et".
            • Esim. "1-2-3-4&1", "nel-et-yks"
              • Tässä "väli-isku" tulee tarkalleen perusiskujen "4" ja "1" puoleen väliin
        • Kolmimuunteinen musiikki:
          • Kirjoitettaessa ja puhuttaessa: "a":
            • Esim. "1--2--3-a4", "kol, a-nel"
              • Tässä "väli-isku" tulee perusikujen puolen välin jälkeen

Säkeistön ja kertosäkeen loput

  • Säkeistön ja kertosäkeen kaksi viimeistä tahtia soitetaan usein hieman eri tavalla kuin muu kappale
  • Ks. tällä sivulla: Kappaleen rakenne > Säkeistöt ja kertosäkeet

Breikit

  • Breikissä rytmisoittimet pitävät tauon: peruste lajinomaisen perusaskeleen tekemiselle katoaa
  • Breikkien paikat ja breikkien tyylit ja pituudet ovat ennakoitavissa
  • Ks. tällä sivulla: Kappaleen rakenne > Säkeistöt ja kertosäkeet
  • Ks. Musiikin teoriaa -sivulla: Kappaleen muotorakenne > Kappaleen osat
    ja Breikit

Inspiroiva aines

Inspiroiva aines mahdollistaa henkilö- ja parikohtaisen vapauden musiikin tulkinnassa ja tanssissa.
Eri soitin- ja rytmikerrokset, draaman kaari ja harmoniat sekä erilaisten soitinten tarjoamat sävyt puolestaan antavat pohjan tulkinnan moninaisuudelle ja henkilökohtaiselle tasolle.

Kappaleen sanoma

  • Esim. kertooko tarina ”myrskystä merellä” vai hiljaisesta kesäyöstä, hilpeästä veikkosesta vai rakastuneesta neidosta

Tunnelma ja intensiteetti

  • Esim. iloinen, surullinen, melankolinen, dramaattinen, leikkisä
  • Intensiteetti eli tunneilmaisun vahvuus

Dynamiikan vaihtelut

  • Dynamiikan eli voimakkuuden vaihdos musiikissa > muutos myös tanssissa

Melodia

  • Laulajan tai soolosoittimen rytmitysten ja painotusten ilmentäminen
    • Yksittäisen soittimen tai laulajan rytmin kuuleminen ja seuraaminen
      • Laulaako laulaja tai soittaako soolosoitin täsmällisesti iskuille vai pehmeästi maalaillen > askeleet täsmällisesti iskuille tai iskun jälkeen viivytellen
      • Antaako melodia esim. tangossa kuvan pehmeästä ylös-alas liikkeestä, vai iskevästä terävästä intohimosta
    • Askelrytmien poimiminen laulajan tavutuksesta
  • Melodiakulut
  • Melodian muutokset
    • Esim. leikittelevä tai pirskahteleva melodia vai tasainen monotoninen, vivahteeton melodia
  • Pitkät äänet tai pitkät vokaalit
    • Hyviä paikkoja vaikkapa hidastusten tai linjojen tekemiseen

Harmoniat


Draaman kaari


Yksittäisten instrumenttien ilmentäminen

  • Eri instrumenttien kuuleminen erikseen lisää mahdollisuuksia tulkita musiikkia tanssissaan monipuolisemmin.
    • Riffit
    • Fillit
    • Instrumenttien tai laulun/taustalaulun "hailaitit"
      • Esim. Triangeli soittaa ding-dang-dong ja sen ilmaisu tanssien
    • "Vuoropuhelut"
      • Esim. kitara soittaa teeman - basso vastaa
    • Esim. vaikka viulun seuraaminen tai oboen luritukseen reagointi
    • Jos haluaa mennä todella syvälle, opettelee kuuntelemaan jokaista soitinta erikseen, ja ottaa niistä vaihdellen inspiraatiota omaan tanssiin

Etusivulle | Ylös

Kiitokset:

Kaisa Littunen, Jussi Viinamäki, Matti Jokinen, Anne Ahola os. Huikari,
Päivi Perttunen, Hannu Väärälä, Tommi Koivula ja Pirjo Koivula

Etusivulle | Ylös