Päivi Viiri os. Reinikka
Minä tanssinopettajana

Käsityksiäni ja arvojani seuratanssissa:

Mitä on onnistunut seuratanssi?

Seuratanssi"suoritus" on silloin onnistunut, kun parin molemmat osapuolet ovat pitäneet tanssista eivätkä he ole häirinneet muita tanssillaan. Jos nämä kriteerit täyttyvät, muilla tanssin kriteereillä ei ole seuratanssitilanteessa merkitystä.

Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita seuratanssissa?

Minulle tärkeitä asioita seuratanssissa ovat parille tanssiminen, tanssin ilo, vienti-seuraaminen ja musiikin ilmentäminen . Tärkeätä ei ole moninaiset kuviot ja lajinomaiset askellukset, vaan parin keskinäinen tunne; positiivinen asenne paria kohtaan, miellyttävä ja toimiva parikontakti; vienti-seuraaminen, musiikin ilmentäminen ja musiikista inspiroituminen.

Näkemyksiäni ja arvojani tanssinopetuksessa:

Opetan mieluiten systemaattisesti, koko kauden, lukuvuoden tai jopa useamman kauden kestävissä tavoitteellisissa ryhmissä.

Minulle on tärkeää:
- että tunnilla on rento ja luottavainen ilmapiiri
- systemaattinen eteneminen; uuden tiedon rakentaminen aiemmin opeteltujen taitojen pohjalle
- että oppilaat sitoutuisivat kurssiin, jotta systemaattinen eteneminen olisi mahdollista

Olen sitä mieltä, että tanssikursseilla opetellaan ja tanssilattialla huvitellaan. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että tunneilla pitäisi harjoitella otsa kurtussa, vaan tunneillani on rento asenne ja myös huumorin kukan viljely on sallittua ja myös toivottavaa. Tanssinopettajana minä tarjoan oppilaille kuitenkin viihteen sijasta taitoja, joiden avulla tanssijalla on paremmat edellytykset toteuttaa itseään tanssilattialla. Minun näkemykseni on, että tanssikursseilla ilo syntyy ihmisten kohtaamisesta, oppimisen ilosta ja onnistumisen elämyksistä.

Vahvuuksiani tanssinopettajana:

• Pitkä ja laaja seuratanssitausta
• Paritanssi edelleen harrastuksena
• Kyky erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan
• Iso tanssisydän: aito halu jakaa tanssin ilosanomaa
• Halu ja taito opettaa miellyttävää parikontaktia: vienti-seuraamista
• Hyvä musiikin ymmärrys
• Rento asenne
• Systemaattisuus
• Erityislajiosaamista esim. rock'n'swing-lajit ja vanha tango
• Halu kehittää oppilaiden tanssillisia valmiuksia, ei pelkästään viihdyttää
• Humaanius: halu tarjota kullekin oppilaalle sitä, mitä juuri hän tarvitsee
• Seuratanssissa ei ole oikeata ja väärää; kukin tulkoon tanssillaan onnelliseksi; kehonhallinta ja vienti-seuraamistaito auttavat
• Halu saada kaikki tunnille tulleet oppimaan tärkeimmät asiat
• Aktiivisuus tanssikeskustelupalstoilla on avartanut näkemystä > laaja käsitys tansseissa käyvien tanssiarvoista
  

Kehittämiskohteitani tanssinopettajana:

• Perusteellisuus
• Halu saada kaikki tunnille tulleet oppimaan tärkeimmät asiat > opetus hidastuu
• Tärkeämpää oppilaideni tanssillisten valmiuksien kehittäminen kuin viihteen tarjoaminen
• Joissain lajeissa suppeahko kuviovalikoima

Minä palautteenantajana:

Pyrin arvioimaan, millaista palautetta ja minkä verran kukin oppilas kulloinkin tarvitsee ja kestää.

Mielestäni tärkein palaute oppijalle on oppijan oma kokemus toimimisestaan ja oppimisestaan, eikä niinkään se, onko suoritus miellyttänyt opettajaa.

Ohjausnäkemykseni

Opetukseni on yhdistelmä kognitivistisia, konstruktivistisia, behavioristisia ja humanistisia opetusmalleja. Kulloinkin vahvimmin käytössäni olevat mallit vaihtelevat opetettavan ryhmän, aiheen ja tilanteen mukaan. Tavoitteenani olisi opetuskokemuksen myötä vähentää behavioristisia opetusmalleja ja lisätätä humanistien oppimisnäkemyksen käyttöä.

Kognitiivisen oppimiskäsityksen ja oman oppimiskäsitykseni kanssa yhteneväistä on mm. ajatus siitä, että oppiminen ei ole vain mekaanista mieleenpainamista, vaan oppiminen tapahtuu oppimisprosessina useiden vaiheiden kautta ja että opettaja pyrkii muuttamaan oppilaiden skeemajärjestelmää ja kehittämään oppilaiden ongelmaratkaisutoimintaa.

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja oman oppimiskäsitykseni kanssa yhteneväistä on mm. ajatus siitä, että oppija rakentaa tiedon itse ja hän rakentaa sen sen päälle, mitä hän jo tietää ja osaa, että oppija tekee informaatiosta oman tulkintansa aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta, että oppiminen näkyy muutoksena oppijan tiedoissa, käsityksissä, taidoissa ja tunteissa ja että opittujen asioiden toimimista kokeillaan käytännössä: esim. tanssia vapaassa viennissä.

Humanistisen oppimiskäsityksen ja oman oppimiskäsitykseni kanssa yhteneväistä on mm. ajatus siitä, että ihmisellä on oppimisestaan sekä vastuu että vapaus, että oppija hyödyntää aikaisempia kokemuksiaan uutta oppiessaan, että opettajan rooli on sivustaseuraajan ja auttajan rooli ja että arvioinnissa pyritään välttämään muihin vertaamista ja painottamaan oppilaiden itsearviointia.

Behavioristisen oppimiskäsityksen ja oman opetustoimintani kanssa yhteneväistä on mm. se, että opettaja on aktiivinen, tiedon välittäjä, oppilas passiivinen, tiedon vastaanottaja, että kiinnostuksen kohteena ulkoinen käyttäytymisen muutos ja että opetettava asia pilkotaan pienempiin, helpommin käsiteltäviin kokonaisuuksiin.

Behaviorististen periaatteiden mukaista palkitsemismenetelmää käytän hyvin harvoin, lähinnä vain joskus lasten kohdalla, koska motivaation kannalta tärkeimpänä palkkiona pidän oppilaan omia onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia.

Paloittelen opetettavan asian yhden opetuskerran mittaisiin osiin jotka liitän aiemmin opittuihin asioihin. Opetan yleensä osasuorituksista kokonaisuuksiin päin edeten ja kun useamman osasuorituksen kokonaisuus alkaa olla hallinnassa, palaan yksityiskohtien tarkentamiseen.

Käytännössä opetukseni on enemmän behavioristista kuin haluaisin sen olevan: Minä näytän ja selitän kuinka tehdään ja pyrin siihen, että oppilaat oppivat toistamaan suorituksen riittävän samanlaisena. En pidä lainkaan huonona sitä, että tanssin opetus on osittain behavioristista, sillä tanssin opiskelussa motoristen toimintojen automatisoituminen, liikkeen siirtyminen motoriseen muistiin, on yksi tärkeä osa-alue, mutta haluaisin kehittää opetustani tutkivampaan ja tarvelähtöisempään suuntaan.

Tutkivaan ja yksilöidympään opiskeluun ei tunnu olevan aikaa. Valmiin mallin tai valmiiden vastausten antaminen tuntuu tehokkaammalta ja turvallisemmalta. Koen, että minulle ei ole tarpeeksi pohjatietoa, käsitystä siitä, mitä oppilaani oikeasti osaa, mitä ajattelevat ja kuinka kokevat, enkä tiedä mitkä ovat oppilaideni oppimistavat. Minulla on käsitys, joka saattaa olla vääräkin, että oppilaat odottavatkin saavansa behavioristiseen ajattelutapaan perustuvaa opetusta, koska ovat siihen koulussa tottuneet. En luota riittävästi oppilaiden kykyyn ja haluun lähteä etsimään itse ratkaisua asetettuihin kysymyksiin.

”Tutkivan oppimisen tehokkuus riippuu hyvin pitkälti oppijan metakognitiivisista taidoista, aikaisemmasta tietotaidosta välinettä kohtaan ... ja itse määritetyistä tavoitteista.”
”...oppimisympäristössä on otettava huomioon oppijat, heidän tasonsa, ikänsä ja kaikki mikä vaikuttaa esimerkiksi kykyyn jäsentää tieto, arvioida sitä kriittisesti ja etsiä sitä lisää...”
”Oppijan motivaatio on myös keskeinen tekijä.”

Ihmiskäsitykseni:

Ihmiskäsitykseni on lähinnä holistisen ihmiskäsityksen mukainen. Myös humanistisessa ja eksistentialistisessa ihmiskäsityksessä on yhdenmukaisuuksia oman ihmiskäsitykseni kanssa. Mielestäni jokaisessa on jotain hyvää ja jokainen on arvokas. Hyväksyn ihmisten erilaisuuden ja pidän sitä rikkautena. Olen sitä mieltä, että jokainen voi vaikuttaa oman elämänsä laatuun; ihmisen ei tarvitse olla menneisyytensä ja olosuhteiden uhri. Tilanteita ei voi aina valita, mutta suhtautumisensa niihin voi.